Suomi-arvoitus

Koska aksenttini ei edelleenkään ole kovinkaan brittiläinen, minulta
kysytään usein, mistä olen kotoisin. ”From Finland”, vastaan. ”Cool”, kysyjä kommentoi ja jää hämmentyneenä raapimaan päätään aivan kuin olisin
heittänyt ilmoille kinkkisenkin arvoituksen. Suomi tuntuu olevan
briteille yhtä tuttu kuin hevospoolo härmäläiselle.

Selitysten jälkeen toinen jo alkaa hahmottamaan, että siellähän se
on sen Ikea-maan ja Putinlandian välissä. Moni tietää formulakuskit ja hyvällä tuurilla pari jalkapalloilijaa, Nokiaa ei kukaan olisi arvannut
suomalaiseksi firmaksi. Sauna kyllä tiedetään, vaikka paikallisten
käsitys rajoittuukin lähinnä haaleisiin höyryhuoneisiin. Lappi on heidän
käsityksensä mukaan valtio.

Voi ei, ne ei tiedä meistä mitään eikä ne tykkää meistä, huokaa
Perus-Pertti. Suomalaisen itsetunto tuntuu perustuvan sille, kuinka moni
julkkis maassamme vierailee ja sille, kuinka monta kertaa kotimaamme
esiintyy maailman mediassa. Niin, ei ole ihme etta Pertille viina
maistuu ja ilme on yrmeä.

On totta, ettei juuri kukaan tiedä meistä juuri mitaan. Kuinka mahtavaa!
Ulkomailla asuessa on helpottavaa tutustua ihmisiin, joilla ei ole
ennakkokäsityksiä minusta, meistä, suomalaisista. Amerikkalaiset on
tyhmiä, saksalaiset on rumia ja puolalaiset on halpoja, täällä ajatellaan. Suomalaiset vaan on. Otsaani ei ole leimattu. Saan ihan itse hankkia leimani.